JOULUN
KAINALOSSA
On aattoilta. Lahjat on jaettu ja jouluateria
syöty. Nuorin on käpertynyt vierelleni sohvan
nurkkaan uusi nalle kainalossaan. Isommat
lukevat joululahjakirjojaan.
Että voikin tuntua joululta!
Sittenkin, vaikka joulumme
syntyi niin vähäisistä aineksista
ja pienin ponnistuksin. Siivottiin
ajoissa ja sen jälkeen vain
imuroitiin. Kirjoitettiin kortit jo marraskuussa.
Hoosianna kuunneltiin lähikirkossa lapsikuoron
kauniisti laulamana. Ostettiin osa ruoista
valmiina ja tehtiin osa itse. Ja hankittiin
torin kaunein kuusi.
Lukeva perhe saa lahjat kohtuuhinnalla:
toivekirja tai kaksi, iso levy suklaata ja
uusi pyjama. Rakkaan vanhan tädin neulomat
joulusukat vedetään jalkoja hellimään. Radion
joulumusiikki saa soida hiljaa koko yön,
kunnes viimeisenkin on pakko panna kirja
syrjään ja nukkua vähän.
<?xml:namespace prefix = v ns = "urn:schemas-microsoft-com:vml" /><?xml:namespace prefix = w ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:word" />Kuopus nykäisee minut hereille
ajatuksistani. Hän ei väsy
kuuntelemaan lahjakirjojaan
uudelleen ja uudelleen. Avaamme
yhdessä Lasten joulukirjan, ja
alan lukea sitä ääneen.
Kainalossani lapsi halaa nalleaan, nakertaa
omenaa ja katselee miettivin silmin aivan kuin
kauas tulevaisuuteen. Sitten hän havahtuu,
katsoo minuun ja sanoo: "Äiti, sä riität mulle."
Hän kiepsahtaa syliin antamaan suukon ja
lähtee laittamaan nallea nukkumaan. Käteni
sujahtavat ristiin silkasta kiitollisuudesta.
Lapseni on antanut minulle lahjaksi oikean
jouluoivalluksen:
Me riitämme lapsillemme! He haluavat tehdä
arkisia askareita äidin ja isän kanssa. He
haluavat pelata ja leikkiä kanssamme. Yhteys
syntyy jo siitä, että isä lukee lehteä ja äiti
neuloo samassa huoneessa, jossa lapsi leikkii.
Rakkaat kanssakasvattajat,
valmistetaan tänä vuonna
joulu yhdessä lasten kanssa.
Leivotaan mitä osataan ja
käytetään valmiita eineksiä,
elleivät aika ja hermot riitä
laatikoitten valmistamiseen.
<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Livistetään joulunpyhinä yhteiseen pulkkamäkeen
koko perhe, pelataan Afrikan tähteä ja Monopolia,
Hullunkurisia perheitä ja Unoa ja mitä niitä nyt
onkaan.
omilta asiantuntijoiltamme, miten jääkiekko-
mailaa pidetään. Leikitään "Väriä" ja "Peiliä"
ja "Mitä tiedät minun ystävästäni?" ja "Vettä
kengässä". Luetaan pienimmille ääneen kaikki
heidän saamansa kirjat läpi niin moneen kertaan
kuin pyydetään. Ulkoillaan yhdessä pitkään ja
hartaasti ja kiireettä, ja keksitään sata muuta
asiaa, joista perhe iloitsee jouluna.
-Päivi Lankinen
Löysin tään jostain...
saispa viettää tuollasen "perhejoulun" läheisten, rakkaitten.. ystävien kesken...