Syysaamu

Miten voisin,

miten voisinkaan

minä olla kiittämättä

tänä aamuna Hänen armoaan,

joka luonut on maan,

tämän syksyni antanut loistokkaan,

nämä kaksi tervettä kättä!

( H-H. L )

Syyspäivän marjasatoa

Miten ne kahvit maistuuki luonnossa, merituulessa niin hyvälle...

Mesimarjoja... nammm.. ja huomena lissää...

Luontoemolla on yllään

kirjava, värikäs mekko.

Sateilla pesty ja tuuletettu.

Syksy on ihmisen iloksi, levoksi ja rauhaksi annettu.

Lepoonhan luontokin valmistuu.

Ihanat rönttäkelit, loskat

parhaita pitkät ja pimeät, rauhaisat takkatuli-illat.

Aikaa lukemiseen mietteisiin.

Kirjoittaa ja saada kirjeitä.

Nukkua pois kaikki rästit, menneen kesän univelat.

Kynttiläin valossa kuunnella

syysmyrskyjen sinfonioita.

Rauhassa harkita, mitähän hilloja

laitetaan lettujen päälle.

Ja pyhänä, mitähän villoja laitetaan päälle,

kun mennään kirkkoon ja veisataan.

Ristitään kädet ja hiljaa:

Kiitos ihanasta syksystä.

( Erkki Sipilä )