Rukoukseni köyhät käsivarret

ojentuvat,

Isä, Sinun istuintasi kohti.

Sanani ovat hapuilevia

enkä edes ymmärrä aina,

mitä minun pitäisi rukoilla.

Mutta sinä tiedät,

mitä tarvitsen.

Sinä tiedät kaikki.

Tänäänkin kohotan tyhjän käteni,

ja Sinä täytät sen siunauksellasi.

(Anni Rättyä)