Itku
Se kuplii tuolla jossain sisällä
ja pyrkii koko ajan ylöspäin,
nostaa kyyneleet silmiini.
Annan kyynelten virrata pitkin poskia.
Mennyttä aikaa muistelen..
rakkaita ystäviä,
mukavia yhteisiä hetkiä.
Silloin elämässä oli väriä, työtä ja ystäviä.
Nyt
On niin turha olo.
Ja taas se itku tulee...
On niin hiljaista, yksinäistä..
on niin ikävä!!
Ja itku tulee taas...
ainoa seuralaiseni..
30.9.2008
SL 162
Nyt kodista laulun mä laulan, siell' ikuisen asunnon saan
ja kaikkien pyhien kanssa saan levätä vaivoista maan.
Se koti ei olekaan täällä, ah ei, se on kaukana tuoll'.
Mä täällä nyt vain olen tiellä, siell' lopun saa kyynelten vuo.
Jeesuksen ja ystävät kaikki mä kohdata kotona saan.
Tuo ihmeinen, ihmeinen joukko, se mua jo siell' odottaa.
Siell' ilosta sykkäilee sydän, ei vuoda siell' kyyneleitä.
Ei mikään, mi suruun on syynä, siell' kotia voi saavuttaa.
Tääll' alhaalla usein mä huokaan ja kyyneleen silmääni saan,
siis toivon, ett' kohta mun suodaan jo päästä pois vaivoista maan.
