Maila Jyringin runo:

Pyyntö

Kun kaatosade lankeaa ylitseni,

kun ahtojää painaa rintaani,

kun viima on pelkkää vihaa.

Anna minulle lujat sitkeät kädet

kuin pihlajanoksat

myrskykallion halkeamassa.

Anna minun yhtä lujaksi tulla,

anna juurillani seistä,

että en muuttaisi suuntaa,

että voisin seuloa lävitseni

kaikki myrskyt ja oppisin

hiljaa odottamaan.