"Joskus elämässä

kaikki valo ja värit pimeän sylittävinä,

myrskyä, rajuilmaa, tuulispäätä,

ja sinä väriset juurillasi kuin ruoho tai puu.

Kuljet umpisokkona ja eksyksissä.

Etsit turvallista tietä.

Mutta silloinkaan

älä anna rauhasi järkkyä.

Käännä rohkeasti selkäsi tuulelle.

Anna sen humista ohitsesi omille teilleen.

Pelkäämättä.

Katso,

maa on turvallinen ja luja jalkojesi alla,

ja rajuilman mentyä

pimeys kääritään kokoon kuin vaate

ja valo hulmahtaa ylitsesi

täydellisempänä kuin ennen."

    (Anni Korpela)