V 558

1. Pois aurinko jo painui vuorten taaksi,

pois tämä päivä kulki ainiaaksi.

Kaikkine riemuineen ja murheineen

se mennyt on, ei saavu uudelleen.

2. Sinua, Herra, kiitän elämästä,

päivistä menneistä ja myöskin tästä.

On kädessäsi kulku kohtalon.

Tahtosi, Isä, tapahtukohon.