Sain viettää laatulomaa ystävän kans mökillä.

Siitä kertomaan ei löydy sanoja...

Lainaan siis virren sanoja..

Tämän kun aina muistaisi...

Päivä vain ja hetki kerrallansa, siitä lohdutuksen aina saan.

Mitä päivä tuokin tullessansa,

Isä hoitaa lasta armollaan.

Kädessään hän joka päivä kantaa,

tietää kaiken mitä tarvitsen,

päivän kuormat, levonhetket antaa,

murheen niin kuin ilon seesteisen.

Joka hetki hän on lähelläni,

joka aamu antaa armonsa.

Herran huomaan uskon elämäni,

hän suo voimansa ja neuvonsa.

Surut, huolet eivät liikaa paina,

hän ne ottaa itse kantaakseen.

"Niin kuin päiväs, niin on voimas aina."

Tähän turvaan yhä uudelleen.

Sinua, Isä, kiittää, nyt köyhä sieluni

kun armo kantaa, riittää matkalla voimaksi.

Ja annat vierellemme myös matkaystävät.

Me yksin jaksa emme,

kun voimat väsyvät.