Tähän aamuun Maria Jaatisen runo

Kevät potkii kapaloitaan.

Sen itku helmeilee peippojen lauluna,

tuhansina puroina.

Kaikkialla suhisee

tuulen salaperäinen supatus,

jota koivujen hiirenkorvat

kiihkeästi kuuntelevat.

Aurinko ruokkii.

Sen lämpöinen ravinto vuotaa

luonnon nälkäiseen suuhun.

Sinivuokot nousevat

siristellen silmiään.

Raparperien punaiset nyrkit

pullistuvat multapeittojen alta.

Isäntä astelee pellon reunaa.

Tuvan seinustalla vaari

paikkaa tuohista kylväjän vakkaa.

Mökin muori on kietaissut päähänsä

kirjavan huivin,

On kevät!