JOULUSTA LYHYT JUTELMA

Joulu joutuen läheni.

Liikkui jo Jumalan juhla

Karjalan kylän sisälle

Pirtin pienoisen etehen

Lauluinensa, lahjoinensa,

Kaiken kaunihin keralla.

Kysyi kynnyksen ylitse,

Tie´usti tuvan sisältä:

"Suvaitaanko, sallitaanko,

otetaanko orren alle 

Lähellänne laulamahan,

Vierellänne viihtymähän?"

Siihempä sanoivat kaikki

Vastasivat vienoisesti:

"Hyvä on haluttu vieras,

Armas käsketty kävijä,

Herran vieras herttaisempi.

Tervetulua tupahan

Iloksemme, auvoksemme,

Lieden luona liikkumahan,

Lähellämme laulamahan!"

Siihempä saneli vieras,

Jutteli Jumalan juhla:

"Joko on kaikki kaunihisti

Varattuna valmihiksi,

Onko pirttinne puhasna,

valaistuna vierashuone?"

Silloin neitoset sanoivat,

Nuoret vaimot vastasivat:

"Jo on pirttimme puhasna,

Valaistuna vierashuone,

Sauna saatuna somaksi,

Kaunihiksi kaikki paikat.

Jo on leivät leivottuna,

Joulujuomat juovutettu

Pyhäkankahat ku´ottu,

Juhlaverhot valmistettu

Joulun suuren suosioksi,

Hyvän vierahan huviksi."

Siihempä aneli Joulu,

Virkkoi vielä viimeiseksi:

"Kaikki on tehty kaunihiksi,

Saatuna hyvin somaksi,

Vaan onko puhdas povenne,

Siistittynä syämenne?"

Silloin vanhat vastasivat,

Ijälliset arvelivat:

"Ei tule perin puhasta,

Valmistune valkoisinta

Syämestä syntisestä,

Puuttehellisen povesta.

Itse tullos tuntijaksi,

Puuttuos puhistajaksi

Ett´ ois siistiä sisällä,

Omatunto onnellinen."

Siitäpä Jumalan juhla,

Aina toivottu tulija

Tunkihe tuvan sisälle

Astui kohta orren alle

Lahjoinensa, lauluinensa,

Ilon kallihin keralla.

(Runovalikoima kansakouluille 1927)